Jugde John Deed xx


Virallinen nimi:	Jugde John Deed xx	Koulutus:	Ko: Va B Re: 140cm
Kutsumanimi:	"Jukka"	Painotus:	yleispainotus
Rotu+skp:	engl.täysiveri-ori	Kasvattaja:	Jerry Miller, I-B
Syntymäaika:	22.09.2007, 7v.	Omistaja:	Chao
Säkäkorkeus:	164cm	Kotitalli:	Dakota
Rekisterinumero:	VH05-006-5861	Saavutukset:	-

Saavutukset

- Täyttänyt 3v. 22.06.2008 | Täyttänyt 4v. 22.09.2008 | Ikääntyminen 22.09.2008 eteenpäin: reaali.

- Jukan kanssa tavoitteena on selvitä hengissä oriin kanssa sen loppuelämän ajan ja vaikka veisin sen YLA:n ja XLA:n jonakin päivänä. Muista laatuarvosteluista en vielä tiedä, mutta noihin kahteen ainakin tähtäämme.

Luonnekuvaus

(Historiikki)

Yleisesti Jukka on perus maailmanvihaaja, joka ei tykkää kenestäkään, eikä kukaan orista. Laitumella herra pysyttelee visusti omissa oloissaan. Ja auta armias sitä joka uskaltaa tulla herran keskinäistä keskustelua häiritsemään. Saman syyn takia Jukka myös tarhataan yksin, muuten voisi muille heposille käydä käpysesti. Muutenkin Jukkaa taluttaessa saa pitää todellista huolta itsestään ja muista hevosista. Muiden hevosten tullessa liian lähelle alkavat Jukan kaviot ja hampaat viuhahdella, eikä silloin taluttajalla ole enää sananvaltaa. Ja vaikka muita hevosia ei olisikaan lähettyvillä kannattaa taluttajan katsella visusti sekä varpaitaan, että käsivarsiaan. Varpaille saattaa ihan yhtäkkiä ilmestyä viidensadan kilon siro kavio, ja käsivarressa saattaa yht yllättäen olla kiinni herran kaunis pepsodenthymy, eli ruuminosistaan kannattaa pitää hyvää huolta, kun Jukan kanssa puuhailee. Eli Jukka ei todellakaan ole mikään tallin pikku enkeli, mutta päättävisyydellä ja raa'alla voimalla ihan käsiteltävissä... Aina välillä.

Hoitaessa sitä päättäväisyyttä ja raakaa voimaa sitten tarvitaankin. Suosittelemme myös todella vakavana laittamaan herran molemmilta puolilta riimua kiinni käytävälle. Paitsi jos olet masokistista itsemurhahakuista ihmistyyppiä, niin sen kuin vain hyppäät karsinaan ja me soitamme ambulanssin. Vaan mitenkäs saada riimu oriille päähän? Siinäpä vasta kysymys. Yleensä riimun saa herralle päähän, kun ojentaa riimun tallipojalle, joka luikahtaa karsinaan ja taistelee riimun herralle päähän. Joinakin päivinä Chaokin innostuu ottamaan herran kanssa yhteen ja silloin taistellaan myös riimun saamisesta päähän, mutta kun siinä onnistuu, niin loppu sujuu jo miltei kevyesti. HUOM! Jukalle jätettävä riimu päähän tarhaan tai laitumelle, AINA! Kun herran saa kiinni molemmilta puolilta päätään, niin hoitaminen sujuukin jo paljon helpommin, kun ukkeli ei pääse puremaan. Tosin jalat saattavat viuhua moneen eri suuntaan, mutta niitä oppii kyllä muutaman kolahduksen jälkeen väistämään. Harjaamista Jukka sietää ihan hyvin, sukimista ei laisinkaan. Siksi Jukan harjakopasta ei löydykään muuta sukaa, kuin piikkisuka, sekin vain muiden harjojen putsausta varten. Kavioiden putsaus ja pään harjaus herran kanssa onkin oma taitolajinsa, mutta kyllä sekin alkaa sujua, kun Jukka hieman tottuu käsittelijäänsä. Vaan satulointi onkin ihan oma lukunsa. Ja aika usein silloin satuloija ottaakin lukua. Kun Jukalle alkaa sovittamaan satulaa selkään, niin kannattaa olla ripeä. Silloin ori ei ehdi temppuilemaan, eli puremaan, potkimaan, litistämään seinää vasten tai jotain muuta yhtä mukavaa. Ja nopsasti satulavyö kiinni ja niin kireälle, kuin vain saa ja äkkiä kauemmas orin luota. Yleensä satulan laittamiseen tarvitaan pari kolme "viuhahdus"kertaa herran luona, ennenkuin satula on pysyvästi selässä. Suitsien kanssa kannattaa myös noudattaa suurta varovaisuutta, emme tahdo henkilövahinkoja kontollemme. Suitsienkin kanssa kannattaa olla todella nopea, ellei satu tykkäämään puremajäljistä ja mustelmista käsivarsissaan tai muualla ruumiissaan, herra nimittäin ottaa kiinni sieltä mistä saa. Siksi suosittelemme myös löysien vaatteiden pitämistä herraa hoitaessa, noin niinkuin hämäykseksi. Säästyy nahka, vaikka paita vähän kärsiikiin. Jukkaa ei anneta aloittelijoille, edes pideltäväksi, missään tapauksessa!

Ja sitten kun on selkään päästy, niin leikkiminen vasta alkaa. Jukka on ratsuna nimittäin melkoisen omaperäinen ja vaativa tapaus, jollaista toisenlaista saa kyllä hakemalla hakea ja varmaan maapallon toiselta laidalta, tuskin löytyy edes silloin. Ratsastettaessa ei riitä se, että Jukka on hirmu herkkä ja todella helposti kuumeneva, vaan ori osaa myös kaikki temput, joilla ratsastaja saadaan puremaan pölyä. Herra osaa kummasti säikähtääkin aina juuri oikeaan aikaan, eli silloin, kun itse uskallat hetkeksi rentoutua. Silloin ori ottaa ja lähtee, kun taas ilmestyi jännä, rapiseva vihreä mies siihen pensaikkoon, joka juuri viime kierroksella oli täysin normaali. On se jännä juu. Eli tämän herran kanssa ei pysty rentoutumaan, ikinä. Tosin ukkelin kestävyys on sitä luokkaa, ja vauhti ja liikkeet, ja tekniikka ja... kaikki, ettei sen parempaa ratsua saakaan. Kunhan sen vain oppii ensin tuntemaan, niin osaa käsitellä herraa ja silloin sen kanssa on erittäin mukava työskennellä. Sillä ennen kaikkea, Jukka on herkkä ja vastaa apuihin hirmu helposti ja nopeasti, sekä pehmeästi. Tasaisella ohjastuntumalla todella helppo ratsastaa kuolaimelle ja saada pyöristymään. Tosin liian kovakätisellä kuumenee jo alkumetreillä, eikä tule, kuin ruumiita. Joten pitkää pinnaa vaaditaan, samoin todellista taitoa, jotta herra toimii. Vaan kun sen saa kouluratsastuksessa toimimaan, esteet ja maastoesteet ovat helppoja, sillä Jukka menee yli mistä vaan. Ei ole vielä koskaan kieltäytynyt, vaan kantaa ratsastajan esteen toiselle puolelle, tuli eteen vaikka itse Grand Canyon. Eli työ tekijäänsä kiittää ja ratsuna Jukka onkin ihan mukiin menevä... Tosin ei ensimmäisellä ratsastuskerralla. Mutta kun siihen tutustuu, ja sen oppii kunnolla tuntemaan, niin yhteistyö alkaa sujua.

(kilpailuissa)

Sukutiedot


i. The One xx evm, xx-o.	ii. Snowland xx evm, xx-o.	iii. Nippie Tippie xx evm, xx-o.
		iie. Howland xx evm, xx-t.
	ie. Judge xx evm, xx-t.	iei. Dear Johna xx evm, xx-o.
		iee. Circus Deed xx evm, xx-t.
e. Miles Away xx evm, xx-t.	ei. Jungleboys xx evm, xx-o.	eii. Kidder xx evm, xx-o.
		eie. Too Late xx evm, xx-t.
	ee. Samantha xx evm, xx-t.	eei. Gran Nick xx evm, xx-o.
		eee. Sam the Duck xx evm, xx-t.

Jälkeläiset

CAS X xx-t. S.Bones xx (e. Rockferry xx)
17.01.2009 xx-o. Bang Bang xx (e. Elle Girl xx)
xx-t. Miss Quackfaster xx (e. Miss Chic xx)

Kisakalenteri

- vain sijoitukset merkataan


Pvm	Laji, JAOS	Paikka	Luokka	Sijoitus
22.02.2009	KRJ	CeRi	He A	6/98
16.02.2009	KRJ	Sunday's	Va B	3/95
23.07.2009	KRJ	Lakea	Va B	5/40
22.07.2009	KRJ	Lakea	Va B	4/40

18.10.2009	ERJ	Rownshock	150cm	9/98
15.02.2009	ERJ	Viehättävä	120cm	8/68
17.07.2009	ERJ	Ventos	110cm	1/60
21.07.2009	ERJ	WR	kutsu kadonnut	5/36
11.08.2009	ERJ	Barrier Showjumpers	kutsu kadonnut	2/30
13.03.2009	ERJ	Shine Warmbloods	140cm	3/40

21.08.2009	KERJ	Västerby	CCI/CIC4	2/21
14.04.2009	KERJ	Hämypuro	CCI/CIC2	4/60

Valmennukset & päiväkirja

31.1.2011 - vanhemmiten pahemmaksi.
Mitä vanhemmaksi ori tulee, sitä pahempi siitä tulee. Jukka on saanut lempinimen ihmissyöjä, eikä kukaan uskalla mennä lähellekään orin karsinaa, saatika tarhaa. itsekin hoidan herran aina hitsaushanskat kädessä, niistä ukkeli ei pure läpi. Ratsastaessa on alkanut pukittelemaan, jos ratsastajalla on liian vahvat avut, ja eläinlääkärinkin kutsuin jo tekemään tarkastuksen, mutta hänen mukaansa oriissa ei ole mitään vikaa. On vain umpiluupäinen. Toisaalta herra on sijoittunut niin kivasti viime aikoina, etten anna yhden pienen (no juu, pienen ja pienen) luonnevian häiritä. Toivottavasti vain oriin hoitaja jaksaa jatkaa sen kanssa taistelua vielä...

26.9.2009 - kovapäinen kakara.
Jukasta alkaa tulemaan aina ja aina vain haastavampi käsitellä, puuh. Homma ei helpotu yhtään. Tosin kilpailuissa on mennyt ihan kiitettävästi, vaikkakin oriin sijoittumisprosentti on varmasti maailman huonoin. Lisäsin Jukalle tänään kuitenkin muutamia uusia sijoituksia sekä koulusta, esteistä että kentästä. Mutta kyllä siinä hermoja ja voimaa tarvitaan, kun tätä oria kisauttaa. Onneksi Ongelmajäte toimii oriin hoitajana, niin ei liikutuksesta ja muusta sellaisesta tarvitse itselleen ottaa päänsäkyä. :D

7.5.2009 - the beginning
Jukka ravasi korkein askelin ja matalasti höristen ulos trailerista. Tervehti tarhailevia tammoja suureen ääneen ja lipui kuninkaallisesti karsinaansa uhoten matkalla vieraille oreille minkä karvoistaan ehti. Naureskelimme herralle sen kahmiessa turpansa täyteen heinään. Hyvin asettui aloilleen heti samantien ja ruoka maittaa. Huomenissa kokeillaan hieman juoksuttaa ja ylihuomenna nousemme jo selkään, tosin vasta maneesissa, mutta kyllä tästä vielä ihan maastoesteille asti ehditään.